Blogi — muoti

RSS
Äidiltä tyttärelle

Äidiltä tyttärelle

Työni parhaimpia puolia on saada puettaa eri sukupolvien naisia. On mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa vaatemakuun ja pukeutumistyyliin. Tai sitten ei.


Nykyään vaatteissa ei ole ikärajaa, kuten vielä muutamia vuosia sitten oli. Olen itsekin siitä elävä esimerkki: 17-vuotiaat tyttäreni ja minä käymme ahkerasti toistemme vaatekaapeilla. Joskus kyllä mietin, että kenen meistä pitäisi kiinnittää huomiota pukeutumiseensa, minun vai tyttärieni, hahaa!

Laitoin muutamia viikkoja sitten omaan Facebookiini viestiä, että etsin kuvauksiin eri ikäisiä ja kokoisia malleja. Yllätyin kovasti, miten paljon vapaaehtoisia sinne ilmaantui. Ihanaa, miten paljon sain uutta väkeä reserviin tuleviin kuvauksiin.

Halusin kirjoittaa blogijutun saman perheen mutta eri sukupolven naisista. Tähän juttuun lähtivät innolla mukaan laihialaiset Pirjo Lohela ja Maj-Britt ”Maibi” Lehtola. Olin etukäteen ajatellut, että pian seitsemänkymmentä vuotta täyttävälle äidille sopisi klassiset aikuisen naisen vaatemerkit, kuten Modelia ja Shenina. Vielä mitä, sieltähän tulla tupsahti bling-blingiä rakastava menomimmi. Olin myyty!

Tytär olikin sitten pukeutumissaan klassisempaa tyyliä suosiva, musta-valkoiseen väritykseen luottava aikuinen nainen. Tästähän tulisi mielenkiintoinen kuvaussessio, rohkeiden ja omaan tyyliinsä luottavien naisten kanssa.

Naiset saivat valita ensin itse kaksi mieleistä asua. Ensimmäisiin kuviin äiti poimi kaupan rekeistä nahkaa jäljitteleviä kuoseja, joissa se juttu oli mustan hupparin selässä loistava hopeinen tähti. Jalkaan nahkaa muistuttavat coutatut housut ja rokkilookki oli valmis.

Tytär mieltyi pitkälinjaiseen pikkuruudulliseen takkimekkoon, jonka hän bongasi heti ensimmäisenä kun liikkeeseen astui. Ruudut ovatkin olleet tämän syksyn trendijuttu ja tämä asu matkasikin lopulta Maibin mukana Laihialle.

Toisessa itse valitussa asukokonaisuudessa osat hiukan vaihtuivat. Tyttären pitkän mustan collegejakun valkoinen iso teksti selässä kertoo, että tästäkin naisesta löytyy rohkeutta säväyttää pukeutumisella. Maibi harkitsi pitkään, olisiko myös tämä collegemekko päätynyt hänen vaatekaappiinsa, mutta oli sitä mieltä että teksti oli liikaa. Malli tosin olisi ollut täydellinen hänen vartalolleen.

Äiti lähti hieman mukavuusalueensa ulkopuolelle kauniilla, sifonkisella kukkapuserolla ja siihen sopivalla murretun vihreän värillä olevalla neuletakilla. Rohkeutta onkin aina välillä poiketa tutusta ja turvallisesta pukeutumistyylistä esimerkiksi värien suhteen. Saattaa yllättyä positiivisella tavalla. Hyvät valinnat olivat nämäkin naisilta.

Tämän jälkeen pelkokerroin koveni: he valitsivat asut toisilleen, oman makunsa mukaan ja nyt sai mopo luvan perästä vähän keuliakin. Ai että meillä oli hauskaa, huumori kukki ja välillä naurettiin melkein pissat housuissa.

Äiti sai ylleen klassisista klassisimman mustan kotelomekon, jonka päälle tytär valitsi Ribkoffin mustavalkoisen huipputyylikkään neulejakun. Maibi huokaili ihastuneena nähdessään äitinsä pukeutuneena tähän hänen valitsemaansa asuun, joka oli kuulemma kaikkea muuta kuin mihin äiti yleensä pukeutuisi.

Myös Maibilla oli hyppy tuntemattomaan, kun hänen äitinsä pääsi vauhtiin ja valitsi rekeistä kaikkea sellaista blingiä, mitä itse pukisi ylleen. Ja hyvinhän nuo äidin valinnat hänelle sopivat! Kimaltelevat ja hyvin istuvat farkut sekä housujakin kimaltelevampi pusero olivat nappivalinta.

Lopuksi oli minun hetkeni ja päätin, mitä naiset pukivat kuvauksiin ylleen. Valitsin äidille mustan babydoll tyyppisen tunikamekon, jossa on vauhdittajana pientä kullanväristä kuviota. Siinä on samassa vaatteessa tyyliä ja meininkiä, ihan kuin sen kantajassa.

Tytär sai pukea vaihteeksi jotain muuta kuin mustaa ja valkoista. Pehmeä harmaakuosinen neulepaita ja kapea neulehame, joka sopi klassisuudessaan loistavasti rauhallisia ja simppeleitä vaatteita suosivalle naiselle.

Olisipa ollut hieno saada myös Maibin aikuiset tyttären kuvauksiin mukaan, mutta heillä oli nyt muita menoja. Nämä sukupolvien yhteiset vaatekeikat ovat hauska tapa hullutella. Olette tervetulleita piipahtamaan porukalla kaupalla shoppailemaan – ja jos vähän ilmoittelette etukäteen, niin tehdään vaikka lyhyt video muistoksi.


Tarkoituksena oli näiden vauhtimimmien kanssa vain ottaa kuvia, mutta meno yltyi niin vauhdikkaaksi, että teimme myös videon. Sen näet tästä linkistä.

Oonan oppimatka muodin metropoleihin

Oonan oppimatka muodin metropoleihin

En kyllä olisi arvannut puolitoista vuotta sitten työhaastattelussa, että päädyn ostosreissulle Euroopan pääkaupunkeihin. Huippukokemus, joka vahvisti suhdettani vaatteisiin. Mielestäni oli tärkeä nähdä, että mistä meille vaatteita tulee ja mitä kaikkea olisi tarjolla.

Lento vei ensin Pariisin tukkualueille ostoksille. Ne ovat valtavan sokkeloisia, siellä pitää osata löytää oikeat paikat, sillä hinnat vaihtelevat valtavasti eri alueiden välillä. Samalla vaatteella saattoi olla hintaeroa jopa puolet.

Suurin osa tukkuliikkeistä näytti ihan samalta, joten olin ihan hukassa kokoajan. Pomoni Jaana tunsi paikan ja osasi onneksi suunnistaa kaikkialla päämäärätietoisesti. Tukuissa työskentelevät ihmiset tunnistivat ja muistivat Jaanan, mikä on käsittämätöntä, sillä ihmisiä oli paljon.

Tukkujen työntekijöillä oli kova kiire. Isoja paketteja tuli tukkujen ovista ulos jatkuvalla syötöllä ja niiden matka jatkuu Eurooppaan vaateliikkeisiin. Vaatteita oli valtavasti, miten niistä osaa valita sopivimmat? Huomasin, että ulkomailla ostaessa meinaa sokaistua vaatteiden määrään ja harhaostosten riski on suuri. Pitää muistaa esimerkiksi se, mihin vuodenaikaan vaatetta ollaan ostamassa. Ulkomailla tarjolla oli jo paljon sellaista, mitä Suomessa käytetään helteillä.

Opin, miten reissatessa on pidettävä koko ajan mielessä, mitä kaupalta jo löytyy ja mitä on tilattu esimerkiksi ennakkona. Ihailen Jaanan kykyä ajatella laajasti – hän osaa ammattitaidolla valita tukuista hyvät mallit ja kuosit. Vaatteisiin tulee jännästi mukaan tunnetta, kun saa osallistua niiden ostamiseen. Kyllä noita itse valitsemia vaatteita katselee kaupan rekissä erityisellä rakkaudella. 

 

Espanjassa myös sisustusta

Parin päivän jälkeen matka jatkui Pariisista Espanjan pääkaupunkiin Madridiin. Siellä oli ohjelmassa sisustusmessut ja suuret kansainväliset vaatemessut. Sisustus on minulle vaatteita vieraampi alue, katselin vain ihmeissäni mitä kaikkea kaunista koteihin on tarjolla. Ei ole ihan helppoa ostaa noin valtavasta tarjonnasta pohjalaiseen makuun sopivimmat tuotteet. 

Messuhalli oli aivan valtavan kokoinen. Kun lisäksi opasteet ja kartat olivat surkeita, meillä meni reilu tunti löytää itse vaatemessupaikka. Vaatteiden lisäksi esillä oli koruja ja laukkuja.

Muotinäytöksissä sai hyvän kokonaiskuvan siitä, millaista muoti on tällä hetkellä Euroopassa: Utuisia pastellisävyjä, puhvihihoja ja bootcut-housuja. Boheemeja vaatteita oli tosi paljon tarjolla, mutta niitä on vaikea kuvitella Suomen kevääseen. 

Käytimme Jaanan kanssa jokaisen vapaan hetken järkevästi. Esimerkiksi muotinäytöstä odotellessa mittasimme ja lisäsimme uuden vaatteen nettikauppaan. Paljon tuli askelia matkan aikana, sillä ostoilla ja messuilla kierrellen tuli tehtyä pitkiä työpäiviä. Huomasin, kuinka rankkoja ja työntäyteisiä nämä ostoreissut ovat. Huumorin voimalla sitä jaksoi hyvin – välillä tuntui kuin olisi ollut kaverin kanssa reissussa. (katso video)

Onneksi päädyin tähän työpaikkaan, sillä en olisi saanut missään muualla kokea näin paljon. Ja Jaanan tuntien kaikkea kivaa on tulossa, sillä hän keksii koko ajan jotain uutta!

OONA LEHTOKUNNAS 

Varaa vastuullisuuteen?

Varaa vastuullisuuteen?

Koska ekologisuus ja eettisyys on koko ajan vaatteissa kasvava trendi, haluan kauppiaana tarjota niitä asiakkaillemme. Mutta kuka on valmis niistä myös maksamaan?



Joka kanavasta tuutataan vaateteollisuuden ympäristövaikutuksista, mikä on mielestäni hyvä asia. Monet valmistajat ovatkin asiaan heränneet ja heillä on tarjota myös esimerkiksi luomupuuvillasta tai ylijäämäkankaista tuotettuja vaatteita.

Suurien muotiketjujen eettisyyttä ja arvoja arvostellaan pari kertaa vuodessa lööpeissä isoin otsikoin, mutta mitään sen kummempaa asioitten hyväksi ei oikeastaan tapahdukaan. Tosiasia on kyllä myös se, ettemme me Suomessa asian hyväksi paljon pystytä edes tekemään. Asia pitäisi lähteä aina kyseisen valmistusmaan hallinnosta.

Myös minä kauppiaana olen havahtunut siihen kysymykseen, että mitä minä myyn? Viime keväänä kävin tutustumassa Kiinassa sikäläiseen vaateteollisuuteen, myös tehtaisiin. Itse en törmännyt lapsityövoimaan, mutta siihen kylläkin, että lähes jokaisella työpaikalla hääräsi koko suku, vauvasta vaariin. Oltiin yhtä suurta perhettä, hymyssä suin.

Muistoihin palasi oma lapsuus – vanhempieni työpaikalla minäkin olen suuremmaksi osaksi kasvanut. Päiväunet tuli vetäistyä äitini kassapöydän alla muovipussien seassa ja se oli siihen aikaan ihan ookoo.

Varmasti lapsityövoimaa maailmalla käytetään, joka on todella kauhea asia. Onneksi sellaiseen en ole törmännyt. En tiedä, mikä olisi reaktioni, sillä rintaa puristaa pelkkä ajatuskin.

Ekologisten ja eettisesti tuotettujen vaatteiden kasvu näkyy myös meillä. Haluan tarjota jokaiselle jotakin, kotimaisia merkkejä meillä on ollut aina.

Tänä syksynä valikoimiin on rantautunut myös uusia, joista erityisen innoissani olen MariMari-tuotteista. Innoissaan ovat olleet myös asiakkaamme, mutta katsaus hintalappuun saa monet pakittamaan. Miksi? Laatu, kotimaisuus, ekologisuus ja eettisyys maksaa, siitä ei päästä mihinkään. Vaikkakaan se, onko tuote halpa vai kallis, ei kerro sitä onko se eettisesti tuotettu vai ei. Tärkeintä olisi tietää tuotteen alkuperä ja sen valmistajan eettiset arvot.

MariMarin tuotteet ovat kaikki Lahdessa suunniteltuja ja tehtyjä, miellyttävää ja kestävää luomupuuvillaa. Mallit ovat ajattomia, tarkoitettu niin jokapäiväiseen kuin juhlakäyttöönkin ympäri vuoden. Ne eivät ole sidottuja mihinkään sesonkiin ja ovat helposti muunneltavissa asusteilla ja kengillä erilaisiin menoihin.

Lisäksi hyvä design ei koskaan vanhene! Niissä ei ole ikärajaa ja useita tuotteita voi käyttää monella eri tapaa. Kuten tätä Beeskirt Bubble -hametta. Joka laittaa näitä tuotteita ylleen, tietää myöskin mistä maksaa.

Pitäisikö meidän kaikkien siirtyä vastuullisuuspuheista myös tekoihin? Vihreätvaatteet.com sivustolla se sanottiin: Eivät vastuulliset vaatteet ole kalliita, vaan vastuuttomat vaatteet ovat liian halpoja.

 

Zhenzi on loistokokoisten tzäänssi

Zhenzi on loistokokoisten tzäänssi

Saimme joulumallistoon pienen maistiaisen uuden Zhenzi-tuotemerkin vaatteita, jotka on suunniteltu erityisesti isompia kokoja silmällä pitäen. 

Kuulen monesti loistokokoisten naisten kysyvän, että eikö jotakin tuotetta ole isommassa koossa. Valitettavasti joudun usein myöntämään, että ikävä kyllä ei ole, valmistajan koot loppuvat kokoon 42 tai 44.

Mutta nyt on ilouutisia: Zhenzin mallit alkavat meillä siitä, mihin monen muun malliston loppuvat eli koosta 44 aina 56-58 numeroon saakka. Näitä tuotteita kyllä varmasti tahtoisivat myös pienikokoisimmat naiset, kuten minä, mutta kerrankin meidän on tyytyminen johonkin muuhun.

Asiakkaamme Jokisen Jaana astui sopivasti sisälle liikkeeseen, kun olin kevään tuotteita valitsemassa ja saikin toimia sekä mallina että makutuomarina. Jaana ihastui erityisesti Zhenzin takkimalleihin. Olin henkisesti varautunut siihen, etten takkeja osta mutta kun Jaana niitä sovitteli, niin lopputuloksena keväällä tulee tästä mallistosta neljä eri takkimallia tunikoiden ja puseroiden lisäksi.

Jaana tykästyi takkien lisäksi myös malliston rentoon collegehuppariin. Arvottiin vähän, että otetaanko roosa vai musta – kun ei osattu päättää, niin otettiin molemmat.

Zhenziltä tulee myös oma sporttimallisto jollaista on tosi paljon kyselty. Zhenzin mallit ovat nuorekkaita ja raikkaita sekä housut hyvin istuvia. Hintakin pysyy kohtuullisena näissä tuotteissa.

Vielä joudumme tovin näitä herkkuja odottelemaan, mutta fiilistellään edes kuvilla ensi kevääseen saakka. Collegehuppari liikkeestämme jo löytyykin ja se on nettikaupan kuukauden tuote.